toinen viesti

Kokiessamme katiskoja eilen Elben rannalla, meloi paikalle etäällä etelässä asuva tuttavamme, joka vaikutti ilmeisen kiihtyneeltä. "Näin eilen täysin uudenlaisen puun!", hän kertoi, "Puolen päivän matkan päässä täältä!". Kutsuimme hänet syömään ja kertomaan tarkemmin asiasta, vaikka se kuulostikin kerta kaikkiaan pajuköydeltä, eihän sitä oudoista puista kertovia juttuja noin läheltä koskaan kuule. Edelliskesänä vaellukselta palannut nuorukainen kertoi nähneensä hämmästyttäviä puita hyvin kaukana etelässä, ja kehotimme tuttavaamme kyselemään häneltä.

While we were checking the fish traps on the Elbe yesterday, there paddled our acquaintance living far in the south, apparently agitated. "I saw a completely new kind a tree yesterday!", he told us, "only a half a days' trip from here!". We invited him to dine with us and tell us more exactly, though it sounded like a rope of ash, stories of strange trees are always far, far away. A youngster living near us had returned from his Wandering two years before. He had told us of remarkable trees far, far, far in the south, so we told to our acquaintance to ask him.