Trafficking, part II

As solving the environmental problems, caused by man by inserting a level of CO2 and other Greenhouse Gases not seen since the age of dinosaurs (over 64 Million years ago) to the atmosphere, in the future could need some solving, I've made some preliminary plans for the renewal of the transportation structure of the society in Finland. As a consequence, this is mainly for finnish readers contemplating how on earth they could give up their internal combustion engine powered personal transportation vehicles aka. petrol-derived fuel using cars and bicycles aka. modeps and motorcycles, thus the rest of the text is in finnish.

Öljyn ja maakaasun kallistuessa on niiden käyttöä syytä vähentää. Kivihiilen polton haitat ovat pitemmällä tähtäimellä erittäin huomattavat, polttotekniikasta riippumatta. Parhaimmat arviot yhteydestä ilmakehän koostumuksen ja merenpinnan tason viittaavat vähintään 9 metrin merenpinnan tason nousuun jo nykyisellä ilmakehän koostumuksella, jossa on n.402 miljoonasosaa kasvihuonekaasuiksi kutsuttuja kaasumaisia eristeitä. Nämä kaasut toimivat eristeinä infrapunan eli lämpösäteilyn aallonpituuksilla, tällöin niiden lisääntyminen ilmakehässä nostaa maapallon pinnalla olevan infrapunasäteilyn määrää eli pintalämpötilat kohoavat. Yksi tärkeimmistä löpön (slangia, tarkoittaa fossiilista polttonestettä) käyttökohteista on liikenteessä, tavaroiden ja ihmisten liikkumiseen kuluu vuodessa runsaasti tätä Jumalan yli 60 miljoonaa vuotta sitten maahan hautaamaa ainesta. Joitakin nuorempia öljyesiintymiä toki myös löytyy, näiden sijainti on kuitenkin varsin hankala porausta ajatellen (vrt. Deepwater Horizon). On arvioitu että Maapallon asukkaiden, joiksi luettakoon huvin vuoksi myös elukat ja kasvit, tulisi luopua fossiilisten polttoaineiden käytöstä hyvin ripeään tahtiin jotta mantereiden pinta-ala vähenee vain hieman tulevan vuosisadan ja -satojen aikana. Viimeksi ihmiskunta koki suuren Jumalan lähettämän tulvan, kun mannerjäätiköt sulivat auringon säteilyn suurimman paineen osuessa mantereille alkaen n. v 20000 e:Kr. Tällöin merenpinta nousi 5 metriä sadan vuoden aikana. Aikanaan tämä nousu johti Mustanmeren syntyyn hyökytulvassa, mikä lienee toiminut tulvamyyttien lähtökohtana. Tämän kaltainen tapahtuma on eräiden huomattavien tutkijoiden (googleta Eric Rignot) mukaan edessä varsin piakkoin, osa Länsi-Antarktiksen jäätikköä on irronnut merenpohjasta, ja on mahdollista että kolmasosa jäätiköstä putoaa eteläiseen valtamereen tulevien satojen vuosien aikana.

Ehkä siinä oli tarpeeksi pohjustusta tälle jutulle joka käsittelee rautateitä.

Sähköä voi toki tuottaa myös lisäämättä kasvihuonekaasujen määrää. Sähkönkäytön lisäämisessä sivistyneelle yhteiskunnalle lähes välttämättömän liikenteen organisoinnissa on kohtuullisia ongelmia, esim. dieselverotus ja erinäiset nk. yksinoikeudet sähköverkon käytön suhteen. Mahdolliset alueelliset katovuodet ja ihmiskunnan keskinäiset kiistat resurssien hyväksikäytössä vaativat liikennöintiä jo humanitaarisista syistä. Homma vaan menee hankalaksi fossiillisia polttoaineita käyttämällä, kun samalla kohotetaan merenpintaa niin että satamia joudutaan jatkossa siirtämään, jos nyt ei vuosittain, niin parin-, tai ehkä viidenkymmenen vuoden välein. Tästä syystä olisi järkevää saada liikennettä muutettua siten että löpöä kuluu vähemmän. Kaikkiin sovelluksiin, kuten esim. maatalouskoneisiin tahi umpimetsässä tapahtuvaan ripeään puunkaatoon (esim moottorisahalla) ei nykyisellä tekniikalla pystytä käyttämällä vain sähköteknisiä laitteita. Ihminen on kuitenkin varsin sosiaalinen eläin, tai ainakin niin ajattelen Jumalan tarkoittaneen, mikä on johtanut erinäisten yhteisöjen syntyyn. Historian kuluessa sivilisaation kehitys on kulkenut pienistä viljelyskylistä puolustusliitojen kautta verotukseen ja aina vain suurempiin yhteisöihin toimimassa saman asian puolesta. Tällöin ihmiset ja tuotantolaitokset ovat sijoittuneet toisiinsa nähden varsin lähekkäin. Homma muuttui hieman 1930-luvulta alkaen kun henkilökohtainen motorisoitu kulkuneuvo alkoi siirtymään statussymbolin asemasta yhteisöjä hajottavaksi voimaksi. Tätä hajaantumista eri motoristiheimot pyrkivät välttämään järjestämällä jos jonkin sortin kokoontumisajoja (Mullakin oli mm. Lada).

Vielä eivät ihmiset kuitenkaan ole jakautuneet tasaisesti mahdollisimman kauas toisistaan, vaan edelleen on olemassa kyliä, kuntakeskuksia, kauppaloita ja kaupunkeja. Näitä yhdistämään kehitettiin 1800-luvulla rautatie. Ensimmäinen sähköveturi rakennettiin v.1837, tämä tosin perustui akkuteknologiaan, mikä on huonompi homma kuten kaikki digikuvaajat tietävät. Pitkässä juoksussa akkuvirta loppuu. Vaihtovirtaa käyttävä veturi rakennettiin Zürichissä 1891 ja niin Sveitsistä tulikin maailman johtavia maita rautateiden käytössä. Sveitsissä asuu myös varsin varakasta väkeä, asioiden välillä ei välttämättä ole yhteyttä mutta tulipahan mieleen.

Kuten sanottua, kaikkea liikennettä on mahdotonta sähköistää tai siirtää rautateille, koska joku sinne haja-asutusalueellekin haluaa, joko hommiin tai asumaan. Toki sielläkin on piensähköä mahdollista tuottaa tuulivoimalla tai kesäisin auringosta, lämpöpumpulle talveksi riittävä sahkö onkin sitten vähän hankalampi juttu. Asiaan.

Ladan sähköjärjestelmän levittyä (mahdollisesti tiesuolan vaikutuksesta) tuli mieleen että mitäs sitten jos tää oliskin käynyt jossain ääressä jonkin montun pohjalla ilman riuskoja kavereita rullauskäynnistämistä ajatellen. Tässä sitten pohdintaa siitä miten Suomen rataverkkoa tulisi laajentaa. Pohjana oli ajatus että jokainen kohtuullisessa kunnossa oleva ihminen jaksaa fillaroida 80 kilsaa hätätapauksessa suunnilleen 8 tuntiin. Tähän väliin vois heittää vaikka jonkin maailmanpoliittisen skenaarion jossa kahjot jenkit (republikaanit) alkaa käyttää bensaa vimmatusti (eikö ne tee jo niin) silleen että Venäjä hermostuu Suomelle (ei nekään aina rationaalisia ole) eikä sieltä saa bensaa ja maailmanmarkkinahinta nousee vaikkapa juutalais-arabikonfliktin takia niin isoksi ettei sitä kannata tuoda Suomeen. Sitten lukijat voisi kerrata ekan kappaleen, ehkä.

Tajusin siis että valtatieverkolle ei ole kilpailijaa, tässä markkinatalousmaassa ainakaan. Tuohan on trusti, tuo Destia vai mikä TVH se oli (en oo mikään talousnero). Miten voisi yhdessä päivässä päästä paikasta A paikkaan B koko Etelä- ja Keski-Suomessa, käyttämättä fossiilisia polttoaineita? Ottaen huomioon edellä kerrotun, lienee syytä harkita rataverkon suurta laajentamista siten että ihmisten ilmoille (ja pois) pääseminen ei kestäisi kohtuuttoman kauan. Sähköautojen mahdollinen lisääntyminen helpottaa hommaa tietty paljon mutta oletetaan huvikseen että ihmiset vittuilee sähköauton kehitykselle esim suositussa autoiluohjelmassa niin paljon ettei luontoa ja merenrantoja säästävää mobiliteettia helpottavaa henkilökohtaista kuljetinta koskaan saada ns. tavallisen kansan (joka on syntynyt 1930-luvun jälkeen) vaatimusten tasolle. Tällöin ympäristöystävällisiksi menopeleiksi rajaantuvat jalkavälikone eli munamankeli (polkupyörä tahi mielestäni paremmin, fillari) ja sähköistetty koliseva teräshirmu ja karanneen lehmän tappaja (sähköjuna). Alla siis yksi versio vaadittavasta rataverkostosta, jotta joka paikasta pääsisi joka paikkaan Etelä- ja Keski-Suomessa yhden päivän aikana käyttäen ainoastaan fillaria ja hyvin järjestettyä juna- tai kiskobussiliikennettä.

Selitteeksi jotta punainen on nykyinen rataverkko ja vihreällä on lisätty ratoja sen verran että useimmat kuntakeskukset on alle 40 kilsan päässä radasta.

Tätä ei siis oo ihan summamutikassa tehty, mittailin laajennetusta rataverkosta etäisyydet kuntakeskuksiin ja 40km päähän radasta jääviä kuntakeskuksia on kyllä muutamia, muuallakin kuin saaristossa. Kohtuudella vois olettaa että sähköbussi tms laite saattaisi hoitaa polttomoottorittoman kuljetuksen näistä lähimmälle asemalle. Lappiin vastaavan verkon suunnittelu lienee vielä turhaa kun ei vielä tiedä nouseeko siellä keskilämmöt tarpeeksi vehnän viljelyn aloittamiseen lähiaikoina. Tarkempia yksityiskohtia pitäs hakee noista lapuista joille tätä alkuun tein.